Maalaaminen ja kirjoittaminen, henkäys raitista ilmaa. Lukemattomien mahdollisuuksien kauneutta. Hetki vapautta, kunnes taiteen teko määrittelee sen, jota kutsutaan kauneudeksi.
Tyhjä kangas, puhdas paperi, minä, kynä ja maalausneste.
Katson mysteeriä kuin peilikuvaa. Mitä se haluaa tänään kertoa? Mihin viedä sivellintäni, kynääni?
Joskus hiljaisuus peittää alleen ja olo on tyhjä. Odotan ohjeita, energiaa, joka ohjaisi kättä.
Hiljaisuuden jatkueassa tajuan. Minä olen se joka kommunikoin. Mysteeri kysyy minulta, mitä haluat, kuka olet? Saan itse vetää viivat, kirjoittaa sanat.Minussa on se valo joka johdattaa.
Haloo mysteeri, onko linjat auki! Tänään tahtoisin leikkiä kanssasi. Ihmisen ei tarvitse tietää kaikkea, luojan kiitos. Elämän luonne on mysteeri, vapaus, tyhjyys, rakkaus, valo.
Istahdan muistikirjani puoleen, kumarrun maalieni ääreen ja vapaus täyttää jokaisen soluni hitaasti, hauraasti ja armollisesti.