Julkean jumalainen, pyhä ja puhdas

image

On sanaton olo. Viikonloppuna päätin Kirsi Salon Vapaa nainen kurssin. Kolme sanaa vain soi mielessä kiitos kiitos kiitos!
Vaan syntyi niitä muitakin sanoja, itsestään:

Kierrän kierrän.
Sivelen ihoa, pehmeää ja vaaleaa.
Silmäni ovat kiinni.
Hengitän sisään ja sitten ulos.
Olen pehmeässä luolassa, jonka seinämät ovat elävää naisen kehoa.
Olen syntyvä, olen uudistuva.
Olen naisen kehossa valopatsas.

Kierrän kierrän.
Sivelen pehmeää naisen rintaa, olkapäätä, reittä. Karheaa vaatetta, tuoretta kaulan kaaretta, hiuksia soljuvia!
Hengitän naisen kohdussa, hengitän itseni naiseksi.
Sisareni, rakkaani, yhtä matkaa
Kiertävät kiertävät. He, jotka luovat
syntypaikan minulle, kiertävät kiertävät.

Ei ole syntyjää ilman synnyttäjää ja vastasyntynyt synnyttää synnyttäjän.

Ojennamme käsiämme
Sivelemme toisiamme
Hengitämme siskomme solujemme muistiin
tukemaan niiden rakennetta, vahvaa ja ikuista rakkautta
kehojemme kuoren sisään,
sielumme kotiin.

Musiikki kiertää kansamme
Kiehtoo meidät syvään meditaatioon.
Olemme yhtä, äitmme maan lapsia, hänen kaltaisiaan.
Lempeitä, myrskyisiä, hedelmällisiä, viheriöiviä, kasvavia ja kuolevia.
Olemme elossa, kuten äitimaa
Ja hän kantaa meidät ikuisen rakkauden voimin.

Siellä, jossa on naisia, on sydän
Siellä on jumalainen ilo ja juhla
Siellä on syy olla jumala

Ja ovi aukeaa, saliin ja musiikin kiertoon käy askelet.
Kierrämme ja kierrämme
Jäljellä on sisaruus, olemme tyhjässä, epävarmuudessa,
omassa voimassa.
Ja askelet, monen kulkemat, käyvät rinkiin ympärillemme.
Ovat tulleet taisteluista,
Metsistä, vuorilta
ja ilmoista. Toisista maailmoista ne miehet
Ja siskon sydän on vain rinnassa lyömässä.

Voiko nainen rakastaa julkeasti? Voiko nainen olla vapaa?
Voiko hän kiertää siskojaan ja sivellä heidän napaa,
olkaa rintaa?
Voiko hän näyttää lempeytensä, myrskynsä, voimansa!
Sydämensä verenpunaisen rakkauden!

Kierrämme ja kierrämme.
Se, mitä me olemme, heijastuu ympärillä istuvista miehistämme.
Sorjat kätemme, painavat ja pystyt rintamme,
ehdottoman pyhät ja puhtaat vartemme
kietoutuvat yhdessä musiikiksi. Me kieräämme kehää kierrämme!

Ja kun musiikki vaimenee, putoaa kohdusta salin lattialle uusi nainen
vilpittömästi viattomuudessaan.
Hänet ympäröi vartijoiden joukko.
Miehen voima on siinä, että hän kantaa naista, tekee tilaa.
Hän on voiman vartija.
Mies on turvallinen liike, jossa hänen siskonsa rakkaus elää.
He ovat toisistaan eksynyt yksi.
Kun he kohtaavat toisensa,
riisuttuaan pelot, kaadettuaan muurit, itkettyään  jäätyneet sydämet suliksi,
ovat he jälleen löytäneet paratiisin,
ikuisen rakkauden, joka aina lepää heissä.

Loputon meditaatio
Kierros kierrokselta
Kutsuu rakkauden ja valon esiin.