Minä tilaan runsautta

image

(lähetys osoite on Liisa Annelin tietoisuus, joka sijaitsee 178cm pitkässä, kolmeakymmentä käyvässä, ihanassa naisen kehossa.)

Puhtaat pyykit kaapissa
Sisko paistaa kanawokkia
Ystävä tulee yökylään
ja kuuntelee puoli tuntia musiikkia, jota rakastan, kanssani hipi hiljaa. Ah!
Ja sit mä istun sunnutai iltaa yksin ja lasken kesän tuloja ja menoja.

Kestänkö runsautta? Pystynkö ottamaan vastaan elämän lahjat?
Runsauden jota elämä tarjoaa, kysymättä kaivanko kuvetta!
Ilmaisen terveyskylvyn metsässä?
Tuoksujen elävöittävän voiman alkavasta kesästä?
Äitini kauniisti ikääntyneet kasvot, ystävälliset silmät, kapean suun?
Ihmeellisen kauniit siskoni, saunassa ripirinnan
ja lapsen pyöristämän siskon vauvamasun,
Ja jo syntynyneen ryppyiset kasvot?
Sanon minä saappaat.
Ihminen ei kestä todellisuuden runollisuutta. Sen runsautta.
Tietoisuus on ohjelmoitunut siihen, että runsaus ei riitä.

Siispä minä tilaan tietoisuuden laajenemista, tietoisuutta runsaudesta! Tähän osoitteeseen kiitos!
Runsaus, ha! Se kun on niin armelias,
lähettää itsensä, muodossa ja toisessa.
Oletteko joskus huomanneet, mennessänne talon maalaustalkoisiin, että työt on jo tehty ja olette päätyneet suoraan jatkoille eli ruoka ja kahvipöytään ja lopuksi teidät kutsutaan saunaan? Hä!
Minä olen.

(Kiitos kiitos kiitos, teen tilaa saapuvalle lähetykselle!)